Haaveilua etelän auringosta

Syksyn pimetessä ja ilmojen kylmetessä on ihana haaveilla kesästä. Eikä mistä tahansa kesästä vaan lempeän aurinkoisesta kesästä meren rannalla jossain vähän lähempänä päiväntasaajaa.


Aurinkoisten ilmojen takuukasvi

Vuosien saatossa mieluisimmaksi lomakohteekseni on valikoitunut Kanariansaaret ja siellä eritoten sen pääsaari Gran Canaria. Olen siis mukavuudenhaluinen keskivertoturisti enkä edes häpeä suuremmin. Saari on tosi monipuolinen lähtien Las Palmasin kauniista kaupungista ja tuulisen pohjoisosan pikkukylistä ja viinitiloista etelän aavikkoisiin aurinkorantoihin. Suomesta kannattaa Kanarialle lähteä ehdottomasti tammikuussa. Silloin kontrasti täkäläiseen pakkashelvettiin on kaikkein suurimmillaan ja hinnat edullisimmillaan eikä suosituimmillakaan alueilla ole turistilaumoja ruuhkaksi asti. Tammikuussa iho ei pala hetkessä mutta aurinkovoide saa olla silti mukana.

Kuormajuhta menossa rannalle

Meille jotka tarvitsevat jokapäiväisen juoksuannoksensa on Playa de Inglesin turistikeskus ja sen lähiseutu mainettaan parempi. Sieltä löytyy ainakin talvella hintalaatusuhteeltaan hyvää majoitusta. Valitsen majoituksen yleensä hieman kauempaa Playa de Inglesin keskustasta koska haluan nukkua kunnon yöunet ilman kaupunkimelua. Melonerasin ja Maspalomasin alueelta löytyy yllättävän rauhallisia huoneistoja. En kuitenkaan vietä paljonkaan aikaa majapaikassa. Jopa pienten lastenkin kanssa olemme käytännössä päivät muualla, joko saarta kiertäen, nähtävyyksiin tutustuen tai rannalla kuljeksien.

Maspalomasin pitkä hiekkaranta

Kun ollaan aurinkolomalla niin hiekkarannoilla tulee käytyä melkein joka päivä. Aamulenkki käynnistyy ennen auringonnousua jolloin ehtii Faro de Maspalomasin seudulle kauneimpaan aikaan. Siitä kannattaa jatkaa hiekkarantaa pitkin vaikkapa avojaloin Bahia Felizin laitamille ja takaisin. Ranta on tunnettua nudistialuetta joten siellä voi juosta ilmankin vaatteita jos siltä tuntuu. Aurngonnousun aikaan ranta on rauhallinen. Siellä täällä huoltoajoneuvot tasoittavat rantahietikkoa seuraavan päivän auringonpalvojia varten.

Vapaata vaeltelua dyyneillä

Rannalle kannattaa vielä palata kun aurinko on korkeammalla. Paras paikka rusketuksen hankintaan on viime jääkauden aikana syntynyt Maspalomasin Dyynialue rannan ja Playa de Inglesin keskustan välissä. Tuota korkeiden hiekkadyynien ja niiden välisten pikku laaksojen muodostamaa aluetta on suojeltu vuodesta 1897. Pidän eniten dyyneillä vaeltelusta eväskorin kanssa lyhyitä auringonottotaukoja pitäen. Dyynitkin kuuluvat nudistialueeseen mutta voi siellä liikkua myös pukeutuneena. Tammikuussa ihmisiä on sen verran vähän likkeellä että dyyneiltä löytyy rauhallisia sopukoita kaikille.

Puerto de Mogan

Gran Canarian etelärannikolla löytyy rantoja ja kyliä enemmänkin. Yksi kauneimmista on Puerto de Mogan aivan saaren lounaisosassa. Sinne pääsee helposti ilman henkilöautoakin ajamalla ensin  Puerto Ricoon linja-autolla tai taksilla ja jatkamalla sieltä lasipohjaveneellä perille. Veneessä tarjoillaan yleensä pienet lasilliset Sangriaa ja joskus pysähdytään heittelemään kalanruokaa veteen - ilmeisesti delfiinien tai haiden houkuttelemiseksi. Puerto de Moganissa se juttu on jyrkkään rinteeseen rakennetun valkoisen kylän kukkasin koristellut kadut ja kujat. Parhaan näköalan saa rinteeseen tehdyltä näköalatasanteelta jonne johtaa portaikko kylän läpi.


Holiday World

Perheen kanssa liikkuessa ovat lapsille sopivat nähtävyydet tarpeen. Playa de Inglesin alueelta löytyy useitakin: kävelymatkan päässä sijaitseva Holiday World on edullinen huvipuisto joka sopii parhaiten perheen pienimmille. Itse asiassa sieltä löytyy yksi hauska laite myös aikuiseen makuun: Los Toros. Kannattaa kokeilla. Samassa yhteydessä on myös pari ravintolaa ja keilahalli.

Siedettävän linja-automatkan päässä sijaitsee Palmitos Park. Se on vuoriston laaksoon rakennettu "papukaijalaakso" jossa on kasvien, kaktusten ja lintujen lisäksi esillä kokonainen eläintarha leijonista delfiineihin. Säännöllisesti esiintyvät koulutetut petolinnut kiertelevät kouluttajien merkistä vuorenhuippuja tai istahtavat valitun katsojan hatun päälle. Upea esitys. Myös papukaijaesitys on huikea. Hyvin kasvatettuja älykkäitä linssiluteita. Puistossa on tarjolla kallista roskaruokaa ja juotavaa, joten kannattaa harkita eväiden ottamista mukaan.

Palmitos Park petolintuesitys

Jos Palmitos Park on isolla rahalla tehty turistirysä niin Agülmesin kylässä sijaitseva Cocodrile Park on melkein kuin sen vastakohta. Cocodrile Parkiin on ilmainen bussikuljetus kolme kertaa viikossa. Se on Kanarian ainoa eläinten pelastuskeskus jonne kaltoin kohdeltuja eläimiä tulee ympäri maailman. Karun eläintarhan tunnelman pelastavat sen asukkaat, eritoten krokotiilit. Niitä puistossa onkin riittämiin. Kannattaa odottaa esitystä jossa eläintenkesyttäjät ruokkivat krokotiileja ja temmeltävät niiden kanssa altaassa. Jos on kerran kuullut niilinkrokotiilin napsauttavan leukansa yhteen täydellä voimalla sitä ääntä ei helposti unohda. Lapset ovat ihastuksissaan kun pääsevät silittämään alligaattorinpoikasia. Cocodrile Parkin kahviosta saa pikkupurtavaa ja käsintehtyjä ihastuttavia matkamuistoja tosi edullisin hinnoin.

Krokotiilejä siellä täällä

Jos haluaa syödä paremmin kannattaa suunnata Playa de Inglesin keskustaan eikä Las Palmaskaan ole kuin alle tunnin ajomatkan päässä. Liikunnan harrastajana syön lomamatkoilla mieluusti seisovasta pöydästä jos sellaisia on tarjolla. En siksi että haluaisin mättää monen monta lautasellista vaan valinnanvapauden takia. Myös lapset pitävät siitä. Playa de Inglesissä ei kovin monta buffettia ole mutta keskustan Las Camelias ja alhaalla rannan ostoskeskuksessa oleva kiinalainen ravintola ovat ihan siedettäviä.

Kulkukissoja Playa de Ingles

Pieniä matkamuistoja löytyy sieltä täältä mutta jos mahdollista kannattaa odottaa San Fernandon markkinoita keskiviikkona. Isommille ostoksille kannattaa lähteä Las Palmasiin josta löytyy El Corte Ingles ja monia muita ostoskeskuksia.

 Nähtävää lapsille yllin kyllin

Kanarialta löytyy tapahtumia myös juoksukisojen harrastajalle.  Gran Canaria maraton pidetään vuosittain tammikuun lopulla, mutta vielä kiinnostavampi tapahtuma on helmikuinen ultrajuoksu Transcanaria. Vuonna 2017 pisin reitti on 265 kilometriä pitkä ja nousua kertyy 16,5 kilometriä eli kaksi kertaa meren pinnasta Mount Everestille ja takaisin. Tarjolla on myös lyhyempiä reittejä: 125 km, 82 km, 42 km, 30 km, 17 km. Tämä kisa on ollut jo haaveena jonkin aikaa kun olen saanut lukea ystävien raportteja siitä. Jossain vaiheessa haave täytyy toteuttaa. Ehkä 2018?

Kommentit

  1. Aivan ihanat nuo meidän Kanarian reissut...lämmintä ja upeita paikkoja

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit