Lottovoittaja, iholla
"Voit ajatella olevasi kuin lottovoittaja", totesi ihotautilääkärini, kun laboratoriotestit tulivat. Jipii. Ei minusta silti tuntunut kovinkaan lottovoittajalta. Tämän päävoiton olisin mieluusti lahjoittanut jollekulle sitä tarvitsevalle...
Hailey–Hailey tauti on harvinainen krooninen ihosairaus joka johtuu johtuu mutaatiosta ATP2C1-geenissä. Geenivirheen vuoksi ihon pintakerroksen solut eivät kiinnity toisiinsa kuten terveessä ihossa, joten iho rikkoutuu herkästi erityisesti hikoilulle ja hautumiselle alttiilla ihoalueilla. Yleensä seurauksena on tulehduksen aihettama ihottuma, jota hankaavat vaatteet, hikoilu ja stressi voivat pahentaa. Yleispätevää hoitoa ei ole. Tyypillisintä hoitoa ovat erilaiset kortisoni- ja antibioottivalmisteet.
Osalla potilaista tauti esiintyy lievempänä kuin toisilla. Omat oireeni lienevät helpoimmasta päästä joten pystyn elämään täysipainoista elämää. Oireet eivät kylläkään oikein sovi yhteen juoksuharrastuksen kanssa. Järkevintä olisi ollut antaa periksi ja alkaa harrastamaan postimerkkeilyä. Postimerkkeily on kiehtova harrastus johon voi uppoutua vuosikausiksi.
Postimerkkeilyn sijaan uppouduin vuosikausiksi lääketieteen kiehtovaan maailmaan, erityisesti ihotauteihin. Ihon terveyden osalta näyttäisi olevan kahdenlaisia menetelmiä: ennaltaehkäisevät menetelmät ja oireiden hoito niiden ilmaannuttua. Ennaltaehkäisevien menetelmien käyttö tuntuu olevan ihmisluonteelle vierasta. Niitä aletaan yleensä miettimään vasta kun oireiden hoidossa tulee seinä vastaan. Itsekin olen ollut aiemmin sitä koulukuntaa että korjataan vasta sitten kun jotain on rikki.
Halu juosta oli kuitenkin liian kova. Juokseminen ei onnistu jos iho on joka lenkin jälkeen puhki ja tulehtunut milloin mistäkin. Iho kuuluu ihmisen tärkeimpiin elimiin vaikka tervettä ihoa tuskin huomaa. Jos iho ei ole ehjä niin sen kyllä huomaa. Ihossa on kaikkein eniten kipua aistivia reseptoreita. Kortisoni on hidas lääke, samoin antibiootit. On selvää että juoksu ei onnistu jos joka lenkin jälkeen joutuu aloittamaan raskaat hoidot.
Asiaa mietittyäni tulin viimein seuraavaan tulokseen. Ihon tulehdus ja ihottuma ei johdu suoraan sairauden aiheuttamista pienenpienistä ihovaurioista vaan siitä että vieraita mikrobeja pääsee ihon puolustuksesta läpi. Muussa tapauksessa iho korjaisi itse itsensä hetkessä. Jos pystyisin pitämään ihon jatkuvasti riitävän puhtaana niin oireita ei pitäisi syntyä. Ryhdyin kehittelemään ajatusta eteenpäin.
Tiukat ihoa lähellä olevat vaatteet luovat mikrobeille houkuttelevammat elinolosuhteet kuin hengittävä väljä vaatetus. Hikoilevat riskialueet on myös pidettävä jatkuvasti kuivana ja hygieenisenä. Päädyin käyttämään puhdistettua talkkia heti ihon pesun jälkeen. Deodorantit ja hajustetut talkkivalmisteet totesin supermyrkyksi herkälle iholle.
Hikiliikunnan aikana on tärkeintä varmistaa etteivät mitkään kaksi ihonkohtaa hankaa toisiaan vasten. Se onnistuu jos vartalo on riittävän hoikka - yksi hyvä syy lisää pitää elopainosta huolta. Vaatetuksen valinta on myös todella tarkkaa. Varsinainen löydös oli ihovoide joka sopii näin herkälle iholle. Minulle toimii tässä tarkoituksessa vain ja ainoastaan Aqualan L perusvoide. Se pitää ihon joustavana ja antiseptisenä pitkänkin suorituksen ajan jos suojaava kerros on riittävän paksu. Liikunnan jälkeen edessä on taas iho puhdistus ja talkkikäsittely, poikkeuksetta.
Olen yllättynyt ennaltaehkäisevän hoidon voimasta. Olen pystynyt jatkamaan juoksuharrastusta täysipainoisesti. Suurempia ihottumia ei ole esiintynyt vuosikausiin vaikka kovimmissa kisoissa iho saattaa hiertyä puhki muita helpommin. Ylipäätään ihoni on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Johtuisikohan se runsaasta perusvoiteen kanssa lotraamisesta? Käytän Aqualan L voidetta joskus saippuankin sijaan ja olen huomannut että se toimii. Itse asiassa samaahan tekevät valokuvamallitkin. Hupsis.
Rehellisesti ajateltuna ultrajuoksu on kuitenkin iholle melko äärimmäinen laji. On hyvinkin mahdollista että olen ainoa Hailey-Hailey potilas joka lajia harrastaa. Useimmille se ei varmaan tule mieleen edes villeimmissä päiväunissa. Minullekaan laji ei ole täysin vaaraton vaikka olen oireiden ennaltaehkäisyssä onnistunut. Päiväkausia jatkuva juoksu ei ole iholle herkkua, valmistautuipa siihen miten hyvin tahansa. Jos Nuorgam-Helsinki juoksuni kesällä 2017 keskeytyy niin todennäköisin syy on jo tiedossa. Ilman taistelua en silti anna periksi. Mukana kulkevat myös ne raskaimman kaliiperin lääkkeet. Toivottavasti vain kaiken varalta.
Hailey–Hailey tauti on harvinainen krooninen ihosairaus joka johtuu johtuu mutaatiosta ATP2C1-geenissä. Geenivirheen vuoksi ihon pintakerroksen solut eivät kiinnity toisiinsa kuten terveessä ihossa, joten iho rikkoutuu herkästi erityisesti hikoilulle ja hautumiselle alttiilla ihoalueilla. Yleensä seurauksena on tulehduksen aihettama ihottuma, jota hankaavat vaatteet, hikoilu ja stressi voivat pahentaa. Yleispätevää hoitoa ei ole. Tyypillisintä hoitoa ovat erilaiset kortisoni- ja antibioottivalmisteet.
Osalla potilaista tauti esiintyy lievempänä kuin toisilla. Omat oireeni lienevät helpoimmasta päästä joten pystyn elämään täysipainoista elämää. Oireet eivät kylläkään oikein sovi yhteen juoksuharrastuksen kanssa. Järkevintä olisi ollut antaa periksi ja alkaa harrastamaan postimerkkeilyä. Postimerkkeily on kiehtova harrastus johon voi uppoutua vuosikausiksi.
Postimerkkeilyn sijaan uppouduin vuosikausiksi lääketieteen kiehtovaan maailmaan, erityisesti ihotauteihin. Ihon terveyden osalta näyttäisi olevan kahdenlaisia menetelmiä: ennaltaehkäisevät menetelmät ja oireiden hoito niiden ilmaannuttua. Ennaltaehkäisevien menetelmien käyttö tuntuu olevan ihmisluonteelle vierasta. Niitä aletaan yleensä miettimään vasta kun oireiden hoidossa tulee seinä vastaan. Itsekin olen ollut aiemmin sitä koulukuntaa että korjataan vasta sitten kun jotain on rikki.
Halu juosta oli kuitenkin liian kova. Juokseminen ei onnistu jos iho on joka lenkin jälkeen puhki ja tulehtunut milloin mistäkin. Iho kuuluu ihmisen tärkeimpiin elimiin vaikka tervettä ihoa tuskin huomaa. Jos iho ei ole ehjä niin sen kyllä huomaa. Ihossa on kaikkein eniten kipua aistivia reseptoreita. Kortisoni on hidas lääke, samoin antibiootit. On selvää että juoksu ei onnistu jos joka lenkin jälkeen joutuu aloittamaan raskaat hoidot.
Asiaa mietittyäni tulin viimein seuraavaan tulokseen. Ihon tulehdus ja ihottuma ei johdu suoraan sairauden aiheuttamista pienenpienistä ihovaurioista vaan siitä että vieraita mikrobeja pääsee ihon puolustuksesta läpi. Muussa tapauksessa iho korjaisi itse itsensä hetkessä. Jos pystyisin pitämään ihon jatkuvasti riitävän puhtaana niin oireita ei pitäisi syntyä. Ryhdyin kehittelemään ajatusta eteenpäin.
Tiukat ihoa lähellä olevat vaatteet luovat mikrobeille houkuttelevammat elinolosuhteet kuin hengittävä väljä vaatetus. Hikoilevat riskialueet on myös pidettävä jatkuvasti kuivana ja hygieenisenä. Päädyin käyttämään puhdistettua talkkia heti ihon pesun jälkeen. Deodorantit ja hajustetut talkkivalmisteet totesin supermyrkyksi herkälle iholle.
Hikiliikunnan aikana on tärkeintä varmistaa etteivät mitkään kaksi ihonkohtaa hankaa toisiaan vasten. Se onnistuu jos vartalo on riittävän hoikka - yksi hyvä syy lisää pitää elopainosta huolta. Vaatetuksen valinta on myös todella tarkkaa. Varsinainen löydös oli ihovoide joka sopii näin herkälle iholle. Minulle toimii tässä tarkoituksessa vain ja ainoastaan Aqualan L perusvoide. Se pitää ihon joustavana ja antiseptisenä pitkänkin suorituksen ajan jos suojaava kerros on riittävän paksu. Liikunnan jälkeen edessä on taas iho puhdistus ja talkkikäsittely, poikkeuksetta.
Olen yllättynyt ennaltaehkäisevän hoidon voimasta. Olen pystynyt jatkamaan juoksuharrastusta täysipainoisesti. Suurempia ihottumia ei ole esiintynyt vuosikausiin vaikka kovimmissa kisoissa iho saattaa hiertyä puhki muita helpommin. Ylipäätään ihoni on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Johtuisikohan se runsaasta perusvoiteen kanssa lotraamisesta? Käytän Aqualan L voidetta joskus saippuankin sijaan ja olen huomannut että se toimii. Itse asiassa samaahan tekevät valokuvamallitkin. Hupsis.
Rehellisesti ajateltuna ultrajuoksu on kuitenkin iholle melko äärimmäinen laji. On hyvinkin mahdollista että olen ainoa Hailey-Hailey potilas joka lajia harrastaa. Useimmille se ei varmaan tule mieleen edes villeimmissä päiväunissa. Minullekaan laji ei ole täysin vaaraton vaikka olen oireiden ennaltaehkäisyssä onnistunut. Päiväkausia jatkuva juoksu ei ole iholle herkkua, valmistautuipa siihen miten hyvin tahansa. Jos Nuorgam-Helsinki juoksuni kesällä 2017 keskeytyy niin todennäköisin syy on jo tiedossa. Ilman taistelua en silti anna periksi. Mukana kulkevat myös ne raskaimman kaliiperin lääkkeet. Toivottavasti vain kaiken varalta.
Kommentit
Lähetä kommentti