Juoksemisen siedettävä raskaus

Kun ihminen juoksee päivittäin viikosta toiseen, vuodesta toiseen, vuosikymmenestä toiseen, hänelle tapahtuu jotain.

Ymmärtääkseen tämän täytyy katsoa sisäänpäin. Mikä minä olen? Olenko minä tämä kimmoisa kasa luuta ja nahkaa? Liikunko minä lihasten voimasta vai nykiikö kuolematon sielu minua väsymättä eteenpäin?

Vai onko sittenkin niin että kallon sisällä oleva harmaa solutietokone pitää sisällään kaiken mitä minuudesta on olemassa?

Entäs jos en muistaisi eilistä tai sitä aiempia päiviä? Olisinko minä silloin vain yhden päivän mittainen?

Ajattelen, siis olen, ajatteli Descartes. Minä muotoilisin sen toisin: muistan, siis olin.

Me olemme yhtä kuin muistimme. Kaikki tärkein elämän ajalta kertyy sinne. Jos muisti tyhjenee, sen jälkeen päätä asuttaa uusi uljas ihminen, tabula rasa. Juoksu sentään jää lihasmuistiin eikä katoa.

Olen miettinyt uudelleensyntymistä. Voihan olla että kuoleman jälkeen sielu siirtyy uuteen hahmoon ja aloittaa alusta. Onko sillä merkitystä jos edellisiä elämiä ei muista? Ehkä uudelleensyntymisella ja ensikertaa syntymällä ei ole mitään eroa. Ellei sitten elämä jää sielumuistiin, sellaiseen jota ei voi... muistaa.

Ihminen oli sitä mitä hän muistaa, mutta hän on sitä mitä hän tekee. Suurin osa meistä nukkuu säännöllisesti. Olemme nukkujia. Paitsi pieni osa jotka syystä tai toisesta eivät saa unta. He ovat ajattelijoita, huolehtijoita. Kipinämikkoja.

Nukkumisen ohella olen syömäri, juomari, koodari, autoilija, puoliso, isä, pyöräillijä, kirjailija ja lukija. Kaupassa kävijä. Jonkin verran juoksen, mieluiten päivittäin.

Kun tekee jotakin riittävän säännöllisesti, muuttuu tekojensa mukaiseksi, myötäsukaiseksi niille.

Tykkään juosta keveitä lenkkejä jotka kestävät pitkään. Niiden aikana elämä on siedettävää. Vain siedettävän raskasta. Muistan kaikki tärkeimmät lenkkini. Olen ollut elossa. Niiden välisestä ajasta muistan hatarasti joitain pätkiä.

---

Saimme lahjaksi kirjan Zen ja Juoksemisen Taito. En tiedä mistä se kertoo, mutta kohtahan se selviää. Hyvää Joulua ja kepeitä kinttuja.