Kuuden päivän juoksu ja sähkösota

Prologi

Blogin lukijamäärä on pikkuhiljaa vähentynyt niin että oikeastaan tätä voinee pitää tästä lähtien päiväkirjana. Laitan silti piruuttaan päivitystä sekä juoksurintamalta että arjen keskeltä muutenkin.

Viimeisin uroteko juoksun puolelta on Cooper-testin pyrähdys pari viikkoa sitten ajassa 12 minuuttia. Matkaa taittui 2905 metriä, selvästi yli 2400 metrin eli 50+ miehelle erinomainen suoritus. Siitä huolimatta en alle kolmen kilometrin tulokseen ole täysin tyytyväinen. Ennätykseni virallisesti mitattuna on Ouluhallissa vuoden 1989 paikkeilla juostu 3485 metriä, silloisen OuSu-cooperin kärkitulos. Epävirallisesti itse mitattuna olen juossut jonkin verran enemmän.

Sellainen hyöty tuosta Cooper-testistä oli että sain todeta vauhtihirmun aikojen olevan ohitse. Hitaampi hölkkä vielä onnistuu ja niinpä päätin että osallistun tulevaisuudessa ainakin yhteen sellaiseen juoksutapahtumaan jossa kovaa vauhtia ei tarvitse pitää missään vaiheessa kisaa.

Tämä tapahtuma on kuuden päivän (6d) ultrajuoksu Kauhajoella 1-7.7.2024 eli vajaan kahden vuoden päästä. Pari vuotta aikaa tarvitaan että 12-minuutin juoksijasta saadaan kuuden päivän juoksija. Lisää aiheesta lähempänä kisaa.

1. Sähkösota

Olen aina ollut sitä mieltä että rahan tarkoitus on mahdollistaa erilaisia mukavia harrasteita, kuten valmentautuminen ja osallistuminen ultrajuoksuun. Tai postimerkkeily. Rahan tarkoitus ei ole sähkön ostaminen.

Tämä mielipide tuli syksyn mittaan jossain määrin ajankohtaiseksi kun sähköenergian hinta nousi ensin kesällä kolminkertaiseksi ja nyt syksyllä seitsenkertaiseksi edellisvuoden hintoihin verrattuna. Olen rauhallinen mies mutta jos harrastuksieni rahoitus on uhattuna niin ei hyvä heilu. Siitä seuraa sota.

Entinen sähkösyöppö

Kuulun siihen onnelliseen joukkoon joka asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Talon erityispiirteisiin kuuluu: tehokas lattialämmitys, vielä tehokkaampi sähkökiuas, korkea sisäkatto, suuret mukavat ikkunat, ja niin edelleen. En ole miettinyt sähkön kulutusta sen kummemmin. Alla oleva kuva havainnollistaa miksi kyseinen asia alkoi vähän kiinnostelemaan.

Päätin kokeilla muutamia sähkönsäästökikkoja, mutten kuitenkaan kaikkea kerralla. Aluksi keskittyisin talvesta 2022-2023 selviämiseen.

2. Pikaiset sähkönsäästötoimenpiteet

Ensimmäinen toimenpide oli opetella käyttämään sähköyhtiön verkkopalvelua. Ainakin Oomi-nimiseltä sähköyhtiöltä löytyy tunnin tarkkuudella tietoa sähkönkulutuksesta. Sieltä oli helppo kaivaa esiin suurimmat syyt sähkönkulutukseen ja miettiä niihin korjaukset.

Meillä kolme suurinta sähkösyöppöä olivat: lämmitys, lämmitys ja lämmitys. Niiden jälkeen pikkusyöppöjä ovat sähkösauna, lämminvesi ja pyykkien kuivaus. Tarkasti harkitut toimenpiteet olivat seuraavat:

- Lattialämmitykseen säästeliäät huone/päiväkohtaiset säädöt

- Mitsubushi LN25 lämpöpumppu: Suomen pakkasiin erittäin kehuttu laite

- 10 kuutiota koivua leivinuunin lämmitykseen

- 5 kuutiota sekalaista halpaa puuta pihasaunan lämmitykseen

- Kaikkiin lämpimän veden hanoihin virtauksenrajoittimet

- Marraskuun päivitys: Pörssisähköön siirtyminen

- Marraskuun päivitys: Käyttöveden lämmitys ja lattialämmitys halvimpaan yöaikaan

Säästötoimet ovat olleet käytössä nyt pari kuukautta, pörssisähkö kuukauden, leivinuuni vasta muutaman päivän. Abrakadabra: sähkönkulutus on pudonnut noin puoleen alkuperäisestä.

Tulos on kieltämättä lupaava, mutta päätin vielä laskea ennusteen ensi talvelle. Yksinkertaista laskentaa varten oli riittävästi tietoa: Suomen lämpötila-tilastot, talon sähkönkulutus aiemmilta vuosilta, lämpöpumpun LN25 tehofunktio (VTT:n testaama) ja leivinuunin teho.

Näillä tiedoilla sain laskettua tärkeimpien toimien eli lämpöpumpun ja leivinuunin aikaansaaman sähkönsäästön. Muut säästövaikutukset lisäsin saatavilla olevien tietojen perusteella ja tulos vahvisti arvoita että sähkönkulutus voisi puolittua koko talveltakin:

kulutus ja säästö (kWh)

Mielenkiinnolla seuraan onnistunko tosiaan näin hyvin. Vielä suurempi jännityksen aihe on miten valtion sähkötuki toteutuu ensi talvelle. Käsittääkseni luvattiin matalampi 10 % arvonlisävero ja 60% verovähennys yli 500 euron sähkölaskuihin joulu-maaliskuulle. Jos nämäkin toteutuvat niin sähkölaskumme asettuu kipurajan alle, ja rahaa riittää oikein mukavasti juoksuharrastuksen vaatimuksiin:

 

Marraskuun päivitys: sekä loka- että marraskuussa toteutuma tulee olemaan noin 200 euroa ennakoitua vähemmän, johtuen pörssisähköön siirtymisestä ja tuulisista keleistä. Joulukuun päivitys: lisäksi sähkötukea tulee myös marras-joulukuulta jälkikäteen hyvitettynä.

3. Sähkökatkoksiin varautuminen (off-grid 😄)

Kalliit hinnat eivät ole ainoa sähköhuoli ensi talvena. Sähköyhtiöt ovat säännöllisesti varoitelleet sähkökatkoista kovimmilla pakkasilla. Silloin jos viralliselta taholta varoitellaan, niin tapana on ottaa varoitukset tosissaan. Jos sähköyhtiö varoittelee "parin tunnin" katkosta niin on hyvä varautua pariin viikkoon.

Sähkökatkon varalta on syytä pystyä pitämään koti lämpimänä, valaisemaan se, valmistamaan ruokaa, käymään vessassa, peseytymään sekä lataamaan kännykät ja kotitietokoneet. Myös jääkaapin kylmänä pitäminen olisi suotavaa. Tarkistetaan kohta kohdalta:

1. Kodin lämmitys: puuta on talveksi riittävästi. Leivinuuni lämmittää olohuoneen mukavasti, reunimmaiset huoneet tulevat olemaan viileitä jos katkos jatkuu pitkään

2. Valaistus: kynttilöitä ja akkukäyttöisiä valaisimia löytyy pariksi viikoksi

3. Ravinto: ruokaa voi valmistaa leivinuunissa, ja retkikeittimessä on kaasua jopa kuukaudeksi. Ruokaa voi tehdä myös pihalla avotulella, puuta riittää. Säilyviä ruokatarvikkeita on varastossa ihan riittävästi.

4. WC: jos veden tulo lakkaa sähkökatkon takia niin kerran pari pystyy käymään vesi-WC:ssä, jonka jälkeen huuhteluvettä kannetaan joesta. WC-paperia on hamstrattu, ämpäreitä löytyy. Jos on tarvis niin asuntovaunun kemiallinen WC on irroitettavissa ja otettavissa sisäkäyttöön.

5. Peseytyminen: ulkosaunassa voi mukavasti saunoa ja lämmittää hieman pesuvettä joka on kannettu joesta. Vettä voi toki lämmittää pieniä määriä myös leivinuunissa. Suihkutteluun löytyy akkukäyttöinen retkisuihku joka pumppaa veden ämpäristä.

6. Kännykät ja kotitietokoneet saadaan ladattua uudenkarhealla digitaali-aggregaatilla jossa on kaksi USB-liitintä viihde-elektroniikkaa varten ja yksi 220V ulostulo vaikkapa retkijääkaappia varten. Jerrykannuissa on 30 litraa polttoainetta eli 270 kWh ensihätään, pariksi viikoksi säästeliäästi käytettynä. Lyhyempiin sähkökatkoihin riittää 1,3 kWh:n virta-asema jossa riittää teho vaikka pesukoneen pyörittämiseen. Pidemmissäkin katkoksissa virta-asemalle on käyttöä: se ladataan täyteen aggregaatilla silloin tällöin. Sähkön käyttö on helpompaa ja energiatehokkaampaa suoraan akusta.

7. Jääkaappi: Lyhyen sähkökatkon aikana ei tarvitse tehdä mitään. Pitkässä sähkökatkossa tuon asuntovaunun jääkaapin sisälle ja otan siihen virrat aggregaatista / virtapankista, sillä minijääkaappi kuluttaa vähemmän sähköä. Talvella voi tavallista jääkaappia pitää kylmänä myös jäädyttämällä "kylmäkalleja" ulkona ja vaihtelemalla niitä jääkaapin sisälle aika-ajoin. Pakastimesta pelastetaan mitä pelastettavissa on, kovalla pakkasella ulkona säilyttäen.

Summa summarum, parin viikon sähkökatkos menee helposti, pari kuukauttakin jos on pakko. Periaatteen vuoksi en ole hankkinut mitään millä ei muutakin käyttöä: virtapankki on hyödyllinen asuntovaunuretkeilykäytössä, kuivaruuat käyvät kesällä retkievääksi, ja niin edelleen.

4. Tulevaisuuden säästöideoita

Pohdin hetken aikaa että sijoittaisin Nord Poolin sähköfutuurien johdannaisiin noin kymppitonnin verran rahaa. Nimittäin sähkön hinnan oletetaan laskevan ensi kesäksi. Jos hintojen lasku osoittautuisi faktaksi, niin ensi kesänä voi ostaa edullisen 24 kk sähkösopimuksen. Jos taas hinta ei laskisikaan, niin johdannaisiin sijoitettu raha poikii sellaiset tuotot että niillä voi kustantaa kallistuneesta sähkösopimuksesta suuren osan. Siirtyessäni pörssisähköön en ole enää kokenut että viitsisin varautua 24 kk sähkösopimuksen hankkimiseen, tosin jos niitä rupeaa saamaan riittävän halvalla niin hankin toki sellaisen.

Viiden vuoden vinkkelistä kannattaisi harkita ilmanvaihtokoneen uusimista. Koneella on jo nyt 18 vuotta ikää, ja uudemmissa koneissa on suurempi hyötysuhde sekä pienempi puhaltimen virrankulutus. Muutaman tuhannen sijoitus tulisi maksamaan itsensä takaisin alle viidessä vuodessa jos sähkön hinnat pysyvät korkeina. Katolta voisi tarkistaa onko puhallusvilla-eristys painunut. Muistaakseni sitä meillä on 30-40 cm, periaatteessa jopa 50 cm paksuus olisi mahdollinen. Myös vedenlämmittimen eli boilerin uusimisella nykyaikaiseen voisi saada jonkin verran säästöjä, varsinkin kun nykyinen on tulossa joka tapauksessa elinkaarensa päähän. Toisaalta sain vaihdettua boilerin lämmitysajaksi halvan pörssisähkön tunnit, eikä kulutus asukasta kohti ole mittausten mukaan kohtuuton, joten tämän kanssa ei ole kiire.

Aurinkovoimala saattaisi maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa, jopa allekin. Paras hetki ei ole aivan vielä käsillä sillä asennukset ovat ruuhkautuneet ja alan kehitys on kiihtyvässä vaiheessa. Hinnoissa on laskeva trendi ja uudet teknologiat ohittavat vanhojen paneelien takaisinmaksuajat vasemmalta ja oikealta, siinäkään mielessä ei ole kiire. Teknologia on myös kallista joten kannattaa tehdä sijoitus harkiten - pysyykö sähkön hinta arvokkaana ja ovatko sähköverkkoon myymisen hyvät tuotot vain tilapäinen ilmiö vai pysyvä trendi. Tämä vaikuttaa siihen minkä kokoinen aurinkovoimala kannattaa hankkia.

Tuulivoima. Pikkuisen kiinnostelisi rakentaa itse reilun kokoinen tuulivoimala ja valmistaa hydrolyysillä vetyä omaan varastoon - sekä lisätä kotiin vesikiertoinen vetylämmitys. Hanke on kuitenkin teknisesti niin haastava että saa odottaa eläkepäiviä ja sitä että kehitys hieman vielä kehittyy. Siihen tarvitaan myös isompi takapiha ja rakennuslupia joutuu odottelemaan oman aikansa.

Kaksisuuntaisella latauksella varustettujen sähköautojen tekniikka kehittyy helppokäyttöisemmäksi vuosi vuodelta. Kun talossa joskus tulevaisuudessa on sellainen ajoneuvo niin sitä toki ladataan joko auringolla tai pörssisähkön halvoilla tunneilla. Ajamatta jääneillä kilovateilla pidetään sitten talo sähköisenä kalliiden tuntien ajan.