Prosessi

 

"Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat"

Käsketään luottamaan prosessiin. Heti ei tule tuloksia. Ei tule vielä vähän myöhemminkään. Mittarit kertovat että edistystä tapahtuu: leposyke laskee, verenpaine on hallinnassa, voimatasot nousevat. Mutta. Juoksuvauhti hidastuu.

ParkRun 5 kilometrin aikoja tältä syksyltä:

    8.8.2025    22:28
  30.8.2025    22:53
  27.9.2025    23:19
11.10.2025    23:27
18.10.2025    23.52

Luotan kyllä prosessiin, mutta en tiedä mihin se vie. Olen syönyt terveellisemmin, nukkunut paremmin, treenannut enemmän, jopa polvet ovat olleet (hieman) terveemmässä kunnossa. Voihan se olla niinkin että juoksukunto hakee vauhtia. Samalla kun vauhti on hidastunut niin juoksun keskisykekin on hieman pudonnut. Enkö ole saanut hämärtyvinä aamuina raihnaisesta kehosta kaikkea irti?

Viikkoharjoittelusta voisi ottaa jotain osviittaa tilanteeseen. Selkeyden takia minulla ei ole mitään viikkosyklitystä malliin lepoviikko neljäs viikko, eikä ole koskaan ollutkaan. Minulle sopii viikkotoisto ja siitä tarvittaessa progressio. Opettelussa vielä on kehittävä tekeminen monilajiharjoittelulla. Miksi juoksuvauhti on hidastunut vaikka olen saanut ujutettua hieman enemmän juoksua kalenteriin?

Tämänhetkinen viikkoharjoittelu rullaa jotakuinkin näin:

Maanantai: 40 min elliptinen cross-trainer syke 110-120, väliin 3 kierrosta: kyykky 3 x 10 x 130-190kg, etureisi 2 x 10 x 70 kg, takareisi 2 x 10 x 70 kg, sisäreisi 2 x 10 x 60 kg, pakara 2 x 10 x 60 kg, pohje 40 x 20 kg, hauis 10 x 20 kg, vatsa 2 x 10, selkä 2 x 10.

Tiistai: Porrastreeni 60 min; juosten ylös, kävellen alas. Syke 145/115.

Keskiviikko: Aamu: Kevyt juoksu 8 km, syke 125. Ilta: kevyt maastolenkki, syke 115. 

Torstai: Kevyt juoksu 8 km, syke 125 + 2 x 1000 m syke 150.

Perjantai: Pyöräily 75 min, syke 115 -120.

Lauantai: Aamu: Verryttely 30 min syke 115, juoksu 5 km/23 min syke 160, verryttely 20 min. Ilta: mäkiharjoitus 60 min.

Sunnuntai: Aamu: Rullasuksihiihto 2 tuntia syke 115-120, Ilta: maastolenkki 2 tuntia, syke 115-120.

Joinain viikkoina maastolenkin tai juoksun tilalla voi olla suunnistustapahtuma, talvella hiihtolenkki, mutta muilta osin viikko menee jotakuinkin noin. Kun yritän tarkastella tuota viikko-ohjelmaa kriittisesti niin ei siellä oikeastaan muuta vikaa ole kuin vähäiset sileän juoksumäärät. Juoksupitkis puuttuu myös. Olen näitä koettanut pariin otteeseen ujuttaa mukaan, mutta polvi ei vielä siitä tykkää, tällä kertaa oikeanpuoleinen.

Siitä muistuukin että nyt on polvikipuni vuosipäivä. Uskomatonta kuinka nopeasti aika kuluu kun on telakalla! Ei sentään, se oli vitsi, hitaasti polvipotilaan aika kuluu. Ja se on hyvä - jos aikani kuluu hitaasti niin tunnen eläväni pitkään.

Siitä taas muistuu mieleen mikä tämän prosessin tarkoitus on. Eihän tässä tosiaan olla hiomassa optimaalisia juoksuvauhteja viiden kilometrin kisamatkaa silmällä pitäen. Tämähän on sama vuosi sitten käynnistetty kuntoutusprosessi, keino päästä juoksemaan edes jonkin verran. Ja se yhä jatkuu. Ja se toimii!

Olen pystynyt osallistumaan viiden kilometrin juoksutapahtumiin säännöllisesti taas kolmen kuukauden ajan. Vaikka välillä polvessa vihlaisee niin askellusta muuttamalla ja vauhtia hidastamalla kipu ehkä väistyy. Olen tänä aikana myös juossut numerolappu rinnassa kympin aikaan 47:58 ja osallistunut suunnistuksen sprinttimatkojen SM-kisoihin M50 sarjassa. Ei huonosti huonopolvisena.

Paras treeni on keskiviikkoinen 8 kilometrin kevyt tasavauhtinen juoksulenkki. Se mikä oli ennen päivittäinen peruslenkki on noussut jalustalle, viikon keskeisimmäksi harjoitteeksi, joka ylläpitää sileän juoksutekniikkaa ja lajinomaista peruskuntoa. Kaiken muun harjoittelun tavoitteena on saattaa polvet ja muu elimistö siihen kuntoon että pystyn tuon viikoittaisen asfalttilenkin kivuttomasti rallattelemaan.

Luotan siis prosessiin, kun olen sen itse vaivalla kokoon harsinut, ja vuoden verran yksityiskohtia viilannut. Kyllä se vielä alkaa hyrskyttää. Ensi vuonna lisään yhden sileän juoksulenkin tai puolipitkän pitkiksen. Tai sitä seuraavana vuonna.