VIisikymppisiä kohti?

Nuhasta toipuessa on aikaa pohtia juoksuharrastuksen suuntaa. Takana on monenlaista. Säännöllinen juoksuharjoitteluni alkoi 37 vuotta sitten suunnistuksen parissa, ja vasta 20 vuotta sitten minusta tuli säännöllinen maratonlenkkeilijä. Viimeiset kymmenen vuotta olen ollut pääasiassa ultramatkojen kuntojuoksija.

🍀

Ainoastaan kesäsuunnistukseen olen muinoin treenannut kuin kilpaurheilija, tuloksena muun muassa PSM voitto 1985, nuorten Jukola 5. 1986, SM-viesti pronssi 1987. Suunnistus on ainoa laji jossa olen ollut ranking tuloksissa A-luokan urheilija. Verrattakoon tätä esimerkiksi maratoniin jossa A-luokan tulos vaatisi 2:38:00 alituksen, kun paras tulokseni on 3.08.45.

Myös harjoittelu oli suunnistusaikoina kovempaa. Parhaimmillaan tonnin intervalleissa parin minuutin palautuksella meni viimeinen tonni tasan kolmeen minuuttiin. Nykyään saa tehdä töitä että se menisi alle neljän minuutin.

Mielenkiinto juoksuun on kuitenkin ollut helppo säilyttää sillä kuntourheilijalle soveltuvien lajien valikoima on monipuolistunut. Aktiivisen kilpailemisen jälkeen olen osallistunut muun muassa tällaisiin kilpailuihin:

•   Sotilaskolmiottelu, varusmiesten SM viestikisan pistesija (6.)
•   Ampumasuunnistus, varusmiesten SM viestikisan pistesija (6.)
•   Ultrajuoksu 48-tunnin epävirallinen SM-kisa 2. (world ranking sija 33.)
•   Ensimmäinen NUTS Karhunkierros polkujuoksu 80 km voitto, 2013
•   Rogaining 24-tunnin epävirallinen veteraanien SM-kisa voitto, 2014

🌵

Vaikka mikään noista ei täytä A-luokan kilpaurheilun tasoa niin onhan siinä ollut mielenkiintoista ja vaihtelevaa settiä rikkijuostulle kuntoilijalle. Vielä on vuosi aikaa ennen 50-vuotis juhlintaa joten isommat ideat jätän vielä säästöön. Tähän väliin pitää keksiä jotain pienempää hauskaa. Tällaisia ideoita on roikkunut mielessä:

• Uuden lajin, esim. triathlonin kokeilu jossain pikkukisassa
• Monipäiväisen kisan kokeilu, kuten kuuden päivän ultrakisa Kauhajoella
• Pikkuinen omatoiminen tunturiseikkailu, vaikkapa Kiilopään Kierros

Kiilopään Kierros, lainaus Kiilopää-blogista:

"Kiilopään Kierros on erittäin vaativa tunturiretkeilijän kuntosuoritus. Siihen sisältyy Saariselän tunturialueella kymmenen yli 500 metrin korkuisen tunturihuipun valloitus, noin 90 km:n mittaisella reitillä joko suksilla tai jalan omin varustein tavoiteajassa. Usein tavoiteajaksi valitaan yksi vuorokausi. Vuonna 1978 määritellyt tunturit ovat:

1. Kiilopää 546 m
2. Rautupää 525 m
3. Lankopää 510 m
4. Vaselmapää 520 m
5. Tuiskupää 530 m
6. Niilanpää 530 m
7. Kutturapää 515 m
8. Lupukkapää 620 m
9. Ampupää 530 m
10. Terävänkivenpää 510 m

Reitin valinta on vapaa, mutta se on annettava etukäteen kartalla suorituksen vastaanottajalle. Levähdyspaikkoina saa käyttää alueen autiotupia ja laavuja. Huipulla käynnit todistetaan siellä otettavilla ryhmävalokuvilla."

🌿

Riippuu vähän aikatauluista mitkä ideat tänä kesänä onnistuvat. Nyt on vielä tilanne sellainen etten ole ilmoittautunut minnekään, mutta joku edellämainitun kaltainen uusi kokemus pitää hankkia, ja lisäksi muutama tavallinen maratoni tai ultrajuoksu kuuluu tottakai ohjelmaan. Mitäs muilla on mielessä?