Maaliskuu ei mittään, huhtikuu ei mittään, touko- sekä kesäkuu ei mittään
Olemme eläneet jo vuoden pandemian varjossa ja taas olemme poikkeustilassa. Tapahtumat, kilpailut ja muu seuratoiminta on ollut jäissä suuren osan ajasta, ja nyt suunnitellaan jo ulkonaliikkumisrajoituksia. Tämä on surullista varsinkin tapahtumajärjestäjille ja niihin osallistujille.
Omasta puolestani voin sanoa että olen ollut kiireisempi kuin aikoihin. Töissä on ollut hoppu vaikka olen tehnytkin paljon etänä. Kiire johtuu siitä että olen pitkästä aikaa vaihtamassa työtehtäviä. Juoksutreeniä pystyn tekemään kotoa käsin niinkuin ennenkin ja välillä kulkutauti hellitti sen verran että pääsin osallistumaan muutamaan juoksutapahtumaan kesän ja syksyn aikana. Lisäksi minua on työllistänyt kirjoittamisharrastus - pyöräytin vuoden aikana runokirjan ja liityin mukaan muutaman kirjailijan yhteiseen kirjoitusprojektiin. Nähtävästi ikä ei ole vielä alkanut vielä hidastamaan ja muutenkin minua tuntuvat erikoiset elämäntilanteet motivoivan enemmän kuin harmaa arki.
Toivotaan nyt kuitenkin että rokotukset saavat koronaa sen verran kuriin että maailma muuttuu lähemmäs normaalia. Vaikka luonto kiittääkin liikenteen vähentämisestä niin ei voi olla hyvästä että jatkuvasta poikkeustilasta tulee uusi normaali. Kevääksi ja kesäksi olisi muutamia juoksutapahtumia vielä perumatta, jospa niistä joku selviäisi korona-viikatteelta.
Toki etä-luovuutta voi käyttää myös tapahtumien yhteydessä, niissä merkeissä vietin myös 50v syntymäpäiväni viime kuussa. Sain viimein ladattua live-lähetyksen Youtubeen, alla linkit muutamaan hauskaan kohtaan:
Laulu: Frederikin "Viisikymppinen"
'
Juoksutapahtumien suhteen aiheutta närkästystä isolla Perkeleellä se, että muualla maailmassa tapahtumia järjestetään. Esimerkkeinä Italian Policoro Winter Edition aina tuhanteen mailiin asti ja Barcelonan rataultra. Molemmissa mainituissa maissa pandemia jyllää vielä enemmän kuin täällä meillä.
VastaaPoistaKokonaan toinen asia on se, että pandemian jälkeen alkaa sitten taloudellisen vajeen kiinnikurominen, jossa kaikkien pitäisi jatkaa työuriaan taas kerran pikkuisen pidemmälle.
Onneksi on vaihtoehtoja, yksi on juosta pikkuisen pidemmälle.
Hyvää kevättä sinne!
Työkiireistä en valita tuon enempää sillä valitsin aikanaan ammatin harrastuksen mukaan. Muutoin käytettävissä on pikemminkin ollut enemmän aikaa olla jopa opiskelevan vaimon tukena arjessa. Tyhjä kisakalenteri toki vituttaa hiukkasen. Mutta eipä siinä, kevyitä ja pitkiä kilometrejä sinne pohjoiseen.
Poista