Naantalin aurinko
Vuosituhannen vaihteen jälkeen satuimme muuan kesälomamatkalla piipahtamaan Naantalissa ja löysimme Kailon saarella sijaitsevan turistipyydyksen nimeltä Muumimaailma. Liput olivat melko kalliit mutta kerrankos täällä eletään. Päätimme käydä tutustumassa.
Muumimaailma on Tove Janssonin luomien muumihahmojen innoittama teemapuisto. Kailon saarelta löytyi kävelyreittien yhdistämänä tärkeimmät muumitarinoihin liittyvät paikat kuten muumitalo, uimahuone, muumipapan laiva, noidan talo ja yksinäiset vuoret. Teatteri Emmassa oli näytöksiä tasatunnein ja Nipsun putiikista saattoi ostaa muumiaiheisia matkamuistoja. Tärkeimpiä vetonauloja vaikuttivat kuitenkin oleva muumiasuihin pukeutuneet näyttelijät: lapset pääsivät silittelemään hahmoja ja juttelemaan niille. Aika-ajoin hahmot myös leikkivät pihaleikkejä lasten kanssa tai ihan vaan elelivät omaa muumielämäänsä.
Ensimmäisen kerran jälkeen Muumimaailmassa onkin sitten käyty joka kesä. Pari kertaa olemme ajaneet sinne jopa ihan varta vasten mutta useinmiten tuo Naantalin vierailu on yhdistynyt kesälomamatkaan kuin varkain. Onpa siellä joskus käyty kilpailumatkan ohessakin.
Kun samassa kohteessa käy useita kertoja niin on mielenkiintoista seurata miten paikka muuttuu ajan kuluessa. Teatterin paikka on vaihtunut ja ravintoloiden kapasiteettia kasvatettu. Nyytipolusta on tullut satupolku ja sen varrella oleva labyrintti on muuttunut jo kaksikin kertaa. Samoin on mörön talo kokenut muutoksia. Alkuvuosina hauska yksityiskohta oli kyltti muurahaispesän vieressä: "me asumme täällä". Sitä ei enää viime vuosikymmenen miljoonainvestointien jälkeen ole näkynyt. Samaten on kadonnut Naantalin katukuvasta "Mamman Munkkila" jonka luota muumijuna aikanaan kuljetti kyytiläiset teemapuiston portille.
Puiston ulkoasu on siis muuttunut muutamia kertoja mutta teema vaihtuu ihan joka vuosi. Muumitarinoissa riittää ammentamista. Yhtenä vuonna
Muumimaailmasta oli tullut viidakko, toisena oli Mörkö päässyt temmeltämään. Milloin oli Taikuri liikkeellä ja milloin pelättiin pyrstötähteä. Vuotuisen teeman mukana vaihtuivat Emma-teatterin näytelmät ja muutkin puistossa liikkuvien hahmojen puuhailut. Kyllähän tosi näyttelijä myös improvisoi aina hiukkasen. Jos seuraa saman näytelmän useaan otteeseen niin poikkeamat käsikirjoituksesta ovat parhaimmillaan hulvattomia.
Muutama muuttumaton kulmakivi teemapuistossa on. Muumitalo ja Muumipapan laiva ovat säilyneet samanlaisina vuodesta toiseen, vaikkakin muumitalon savupiipusta näkyi python sinä vuonna kun muumilaakso muuttui viidakoksi. Alkuaikoina saattoi toisinaan tavata Muumimamman ja Nipsun pelaamassa korttia muumitalon keittiössä iltasella, nykyään iltapuuhana on useinmiten laulutuokio kuistilla.
Myös tyttöjemme suosikki noidan talo on pysynyt melko samanlaisena vuosikaudet. Noita on yhtä penseä kuin Aliisa ystävällinen. Noidan mökkiin voi kurkata mikäli uskaltaa.
Lapsilta jos kysytään niin pakollisia ovat Myyn karkkikauppa, onnenpyörän pyöritys ja poskimaalaus. Myös hattarat ja jäätelöt saattavat kelvata. Ei paikka ole vastenmielinen aikuisillekaan. Ruoka saarella on keskinkertaista mutta muuten siellä on viihtyisää. Aurinko on näyttäytynyt useimpina kesinä kuin... Naantalin aurinko.
Muumimaailman lähistöllä on helppo majoittua. Vuosien varrella olemme yöpyneet Turun hotelleissa ihan siitä Hese-hotellista lähtien. Välillä on käyty asuntovaunulla ja välillä oltu mökillä. Mieleenpainuvaa oli yöpyä Naantalin kylpylässä ihan puiston vieressä. Reissussa on oltu omalla autolla, vuokra-autolla, lentokoneella ja junalla. Tarvittaessa auto on pysäköity joko mittaripaikalle keskustaan, maksulliseen muumiparkkiin tai ilmaiselle paikalle Jäähallin viereen.
Mikä ihme pistää palaamaan tällaiseen kalliiseen turistipyydykseen vuosi toisensa jälkeen? Muumimaailman tapauksessa vastaus on selvä: lapset. Jo hyvissä ajoin ennen kesälomaa alkaa varmistelu siitä että ehditäänhän varmasti taas tänäkin kesänä. Helpottaa toki lomasuunnittelua kun yksi kohde on kiveen hakattu.
Kyllähän muumihahmojen temmellys sulattaa sydämet myös aikuisilta. Teemapuiston vieraat ovat kansainvälistä joukkoa ja suurin osa heistä on aikuisia. Ruotsi, Japani, Venäjä ja Iso-Britannia ovat hyvin edustettuna. Ulkomaisten vierailijoiden edesottamuksia on hauska seurailla sivusilmällä.
Kannattaako siellä sitten käydä? Vaikea sanoa. Toiset tykkää toiset ei. Lapsiperheillä vaarana tietysti on että sinne joutuu uudestaankin. Ja taas uudestaan.
Muumimaailma on Tove Janssonin luomien muumihahmojen innoittama teemapuisto. Kailon saarelta löytyi kävelyreittien yhdistämänä tärkeimmät muumitarinoihin liittyvät paikat kuten muumitalo, uimahuone, muumipapan laiva, noidan talo ja yksinäiset vuoret. Teatteri Emmassa oli näytöksiä tasatunnein ja Nipsun putiikista saattoi ostaa muumiaiheisia matkamuistoja. Tärkeimpiä vetonauloja vaikuttivat kuitenkin oleva muumiasuihin pukeutuneet näyttelijät: lapset pääsivät silittelemään hahmoja ja juttelemaan niille. Aika-ajoin hahmot myös leikkivät pihaleikkejä lasten kanssa tai ihan vaan elelivät omaa muumielämäänsä.
Ensimmäisen kerran jälkeen Muumimaailmassa onkin sitten käyty joka kesä. Pari kertaa olemme ajaneet sinne jopa ihan varta vasten mutta useinmiten tuo Naantalin vierailu on yhdistynyt kesälomamatkaan kuin varkain. Onpa siellä joskus käyty kilpailumatkan ohessakin.
Eksoottisia maisemia muumilaaksossa
Kun samassa kohteessa käy useita kertoja niin on mielenkiintoista seurata miten paikka muuttuu ajan kuluessa. Teatterin paikka on vaihtunut ja ravintoloiden kapasiteettia kasvatettu. Nyytipolusta on tullut satupolku ja sen varrella oleva labyrintti on muuttunut jo kaksikin kertaa. Samoin on mörön talo kokenut muutoksia. Alkuvuosina hauska yksityiskohta oli kyltti muurahaispesän vieressä: "me asumme täällä". Sitä ei enää viime vuosikymmenen miljoonainvestointien jälkeen ole näkynyt. Samaten on kadonnut Naantalin katukuvasta "Mamman Munkkila" jonka luota muumijuna aikanaan kuljetti kyytiläiset teemapuiston portille.
Puiston ulkoasu on siis muuttunut muutamia kertoja mutta teema vaihtuu ihan joka vuosi. Muumitarinoissa riittää ammentamista. Yhtenä vuonna
Muumimaailmasta oli tullut viidakko, toisena oli Mörkö päässyt temmeltämään. Milloin oli Taikuri liikkeellä ja milloin pelättiin pyrstötähteä. Vuotuisen teeman mukana vaihtuivat Emma-teatterin näytelmät ja muutkin puistossa liikkuvien hahmojen puuhailut. Kyllähän tosi näyttelijä myös improvisoi aina hiukkasen. Jos seuraa saman näytelmän useaan otteeseen niin poikkeamat käsikirjoituksesta ovat parhaimmillaan hulvattomia.
Äiti ja tytär kurkkmassa Nipsun mökin ikkunasta
Muutama muuttumaton kulmakivi teemapuistossa on. Muumitalo ja Muumipapan laiva ovat säilyneet samanlaisina vuodesta toiseen, vaikkakin muumitalon savupiipusta näkyi python sinä vuonna kun muumilaakso muuttui viidakoksi. Alkuaikoina saattoi toisinaan tavata Muumimamman ja Nipsun pelaamassa korttia muumitalon keittiössä iltasella, nykyään iltapuuhana on useinmiten laulutuokio kuistilla.
Myös tyttöjemme suosikki noidan talo on pysynyt melko samanlaisena vuosikaudet. Noita on yhtä penseä kuin Aliisa ystävällinen. Noidan mökkiin voi kurkata mikäli uskaltaa.
Noita ja Aliisa mökkinsä katolla
Lapsilta jos kysytään niin pakollisia ovat Myyn karkkikauppa, onnenpyörän pyöritys ja poskimaalaus. Myös hattarat ja jäätelöt saattavat kelvata. Ei paikka ole vastenmielinen aikuisillekaan. Ruoka saarella on keskinkertaista mutta muuten siellä on viihtyisää. Aurinko on näyttäytynyt useimpina kesinä kuin... Naantalin aurinko.
Aliisa ikuistettu poskelle
Muumimaailman lähistöllä on helppo majoittua. Vuosien varrella olemme yöpyneet Turun hotelleissa ihan siitä Hese-hotellista lähtien. Välillä on käyty asuntovaunulla ja välillä oltu mökillä. Mieleenpainuvaa oli yöpyä Naantalin kylpylässä ihan puiston vieressä. Reissussa on oltu omalla autolla, vuokra-autolla, lentokoneella ja junalla. Tarvittaessa auto on pysäköity joko mittaripaikalle keskustaan, maksulliseen muumiparkkiin tai ilmaiselle paikalle Jäähallin viereen.
Nuuskamuikkusen tarinatuokio, seurana Myy
Mikä ihme pistää palaamaan tällaiseen kalliiseen turistipyydykseen vuosi toisensa jälkeen? Muumimaailman tapauksessa vastaus on selvä: lapset. Jo hyvissä ajoin ennen kesälomaa alkaa varmistelu siitä että ehditäänhän varmasti taas tänäkin kesänä. Helpottaa toki lomasuunnittelua kun yksi kohde on kiveen hakattu.
Kyllähän muumihahmojen temmellys sulattaa sydämet myös aikuisilta. Teemapuiston vieraat ovat kansainvälistä joukkoa ja suurin osa heistä on aikuisia. Ruotsi, Japani, Venäjä ja Iso-Britannia ovat hyvin edustettuna. Ulkomaisten vierailijoiden edesottamuksia on hauska seurailla sivusilmällä.
Kannattaako siellä sitten käydä? Vaikea sanoa. Toiset tykkää toiset ei. Lapsiperheillä vaarana tietysti on että sinne joutuu uudestaankin. Ja taas uudestaan.
Kommentit
Lähetä kommentti