Vuosi 2019

Vuosi alkaa tulla täyteen ja blogissakin parin kuukauden päästä neljä vuotta. Aika rientää. Tänäkin vuonna on puuhastelua liikunnan parissa riittänyt. Tarkkoja kilometrimääriä tai muutakaan kirjanpitoa en ole harrastanut vuosikymmeniin mutta karkeasti laskien viikkokilometrit ovat olleet sadan kilometrin molemmin puolin. Näin syksyllä pikemminkin alemmin puolin. Vuosi 2019 jää muistiin muutamasta erityisestä virstanpylväästä.

Ultrajuoksuharrastuksessa 10 vuotta täyteen

Kesällä 2008 kävin omin päin juoksemassa Karhunkierroksen 70 kilometrin reitin Ristijärveltä Rukalle yhdellä kertaa, mutta virallisten tapahtumien osalta ultrajuoksuharrastukseni alkoi vasta kesällä 2009 Kaustisen 24 tunnin maantiekilpailusta. Samana vuonna juoksin muitakin kisoja, muunmuassa ensimmäisen 100 kilometrin kilpailuni.

Tänä vuonna osallistuin kymmenen vuoden tauon jälkeen taas 100 kilometrin kisaan. Aikaa yhtenä kierroksena juostuun taipaleeseen Salon kauniissa kesäyössä meni tällä kertaa 11 tuntia 55 minuuttia. Se oli jonkin verran hitaammin kuin 10 vuotta aiemmin, mutta mitäpä siitä, tarkempaa aikatavoitetta ei ollut.

Kuntourheilija lähdössä kisamatkalle,
kyseessä 100 km Suomi-juoksu Salossa

Non-stop juoksuvaellus Itärajalta Pohjanlahden rannalle

Kesälomalla aloin haaveilla pienestä juoksuvaelluksesta. Muutaman päivä ajatusta pyöriteltyäni matkasin Raatteen pikkuiseen maalaiskylään ja sain piiskattua laiskanpulskean ruhoni lönköttelyvauhdilla suomen poikki idästä länteen yhdellä kertaa: tuloksena 40 tunnin 58 minuutin juoksuseikkailu itärajalta länsirannikolle.

Teksti-tv uutisointia kesän juoksuvaelluksesta

Sata maratonia täyteen (ja vähän enemmänkin)

Maratonharrastuksessa tuli vastaan harvinainen rajapyykki. Aikaa sadan maratonin keräämiseen meni minulla 28 vuotta. Samalla vauhdilla olen saavuttanut 200 maratonia 76 vuoden iässä. Ei hätää. Tarkoitus on olla vielä siinä vaiheessa salskea nuorimies, jolle maratooni silloin tällöin kuuluu perus-arkeen.

Maraton n:o 99 - Oulun Terwamaraton, aika 3:43

Suunnistajan paluu

Oikean kantapääni ja akillekseni kroonistunut kantakalvotulehdus ja siihen liittyvä kipu ovat tehokkaasti estäneet suunnistusharrastuksen jo useiden vuosien ajan. Tänä vuonna jalka on kuitenkin pitkällisen kuntouttamisen jälkeen ollut paremmassa kunnossa. Vauhdikas juoksu metsämaastossa vaatii nilkkoihin voimaa ja terveet, kestävät nivelsiteet. Lisäksi suunnistus on vauhtikestävyyslaji.

Suunnisteluni rajoittui kuntorasteille, mutta ilahduin siitä että pystyin välillä etenemään lähes entiseen malliin. Oulu-rasteilla tein jopa kertaalleen pohja-ajan A-radalla (Annalankangas 24.9.2019). Asiaan vihkiytyneet tietävät että pisimmällä radalla on paljon osanottajia, myös vauhdikkaita menijöitä. Hyvään sijoitukseen ei käveleminen riitä.

Osallistuin myös pariin Rogaining-tapahtumaan eli vaellussuunnistukseen. Parhaiten onnistuin MuddyX-tapahtuman neljän tunnin juoksuradalla 12.10.2019 saaden kisan parhaan tuloksen vaikka teinkin yli kilometrin hukkalenkin viimeiseltä rastilta lähtiessä.

Suunnistajan perusvarustus: Jalas ja T-Tossu

Viisi vuotta Nokian jälkeistä työelämää

Nyt voin jo varmaan tunnustaa että olin hitusen epävarma sekä valitsemastani työpaikasta että omasta osaamisestani kun siirryin Nokian kännykkätoimintojen alasajon yhteydessä Haltianin leipiin. Valinta osoittautui kuitenkin oikeaksi sillä  olen päässyt uudistamaan osaamistani niissä taidoissa joita tiesin tarvitsevani. Toki väliin mahtuu vaikeampiakin hetkiä.

Jälkeenpäin ajateltuna, vaikka vaihdoinkin toimenkuvaa useita kertoja jo ollessani Nokian palveluksessa, koin jollain tapaa urautuneeni paikoilleen kun työskentelin samassa yrityksessä turhan kauan.

Haltian esittelee Smart Factory tuoteperheen

Joulunvietto 2019 tulee olemaan rauhallinen ja seuraavan vuoden juoksuideoita mietin vasta myöhemmin ajan kanssa. Niistä sitten lisää kun on sen aika. Tässä vaiheessa hyvää joulua itsekullekin.