Siinäpä tärkeimmät


 Tälle vuodelle onkin tärkeimmät urheilusaavutukset saavutettu ja ensi vuonna täytän 50 vuotta. Yksinkertaistaen voisi sanoa että pystyn jo luettelemaan elämäni tärkeimmät saavutukset tällä saralla nyt, sillä tuskinpa luettelo 50-100 vuotiaan saavutuksista tuo siihen merkittävästi lisää.

Tällainen syntilistaus kannattaa aloittaa vasta vuodelta 1983 jolloin aloitin treenaamaan säännöllisemmin ja jotain tulostakin alkoi näkyä. Joiltain ruuhkavuosilta on kertynyt useitakin saavutuksia mutta luettelen kuitenkin vain yhden. Nämä ovat siis vain omasta mielestäni parhaita saavutuksia eikä mitenkään virallisen vertailun tuloksia. Jos en joltain vuodelta mitään saavutusta muista niin hyppään vuoden ylitse.

Urheilusaavutukset viisikymppiseksi mennessä

1983

Osallistuin ensimmäistä kertaa suunnistuksen SM-kisaan Maalahdessa. Olin oikeastaan vasta samana keväänä oppinut kunnolla suunnistamaan ja käynyt säännöllisemmin lenkillä. Rastit löytyivät suhteellisen kivasti ja kunto riitti tiukassa kisassa sijalle 25. Suunnistuksen harrastajamäärät ovat melko suuret joten tulosta voidaan pitää ihan hyvänä ensikertalaiselle.

1985

Olin päässyt seuran tehoryhmään ja järkevämmän harjoittelun kautta ensimmäistä kertaa reippaanlaisessa juoksukunnossa, harmi ettei tuona vuonna tullut osallistuttua sileän juoksukisoihin. Harmillisesti arvokisasääntöjä oli myös suunnistuksessa muutettu siten että 14-vuotiaille ei enää järjestetty virallisia SM-kisoja. Voitin kuitenkin Pohjois-Suomen mestaruuskisoissa (PSM) 13-14 vuotiaiden sarjan. Tulosta hieman himmensi kovimman kilpakumppanin Mikko Salosen sivussaolo murtuneen käden takia.

1986

Henkilökohtaiset kisat kilpistyivät siihen että rastit eivät vaativimmilla radoilla aina löytyneet. Viesteissä meni kuitenkin paremmin, esimerkiksi ensimmäisessä Nuorten Jukola -viestissä Lahdessa joukkueemme oli viides. Valitsen kuitenkin parhaaksi suoritukseksi SM-viestin osuuteni Turussa. Usealla joukkueella oli heikoin lenkki toisella osuudella mutta meillä oli mukavan tasavauhtinen joukkue joten sijoitusta oli helppo parantaa siinä kohtaa. Pääsin toisella osuudella liikkeelle sijalta 26. ja sain pikkuhiljaa kisailijoita kiinni ollen vaihdossa yhdeksäs. Lopulta sijoituimme neljänneksi.

1987

Juoksukunnoltaan parempi vuosi, osallistuin valtakunnalliselle oravapolkuleirille Vierumäellä yhdessä Uudenmaan kovakuntoisten suunnistajien kanssa ja tällä kertaa olin kuntotestissä parhaiden joukossa, toisin kuin Rovaniemellä 1984 jolloin olin hännänhuippu lähes joka testissä. Esimerkiksi maastovitonen meni tällä kertaa rankan leirityksen lomassa aikaan 17:49 reitillä joka oli profiililtaan samantyyppinen kuin Illinsaaren testivitonen paitsi hieman pidempi. Vuoden paras saavutus oli ankkuriosuuteni SM-viestissä Hämeenlinnassa: pääsin matkaan kakkosena ja sain todella kovassa kisassa pidettyä joukkueen mitaleilla. Lasken sen onnistumiseksi koska sain pidettyä pään kylmänä tiukassa paikassa enkä pummaillut suuremmin rasteilla. Juoksun osalta sippasin hiukan lopussa, siitä en ole tyytyväinen: juoksuvoimaltaan kovemmat Panu Piiparinen ja Jussi Aumo saivat lopussa kurottua puolisen minuuttia eroa ja ottivat joukkueilleen kirkkaammat mitalit. Enää ei harmita, sillä osoittautui että saamamme pronssi oli ainoa miesten/poikien SM kesäviestistä pohjois-suomeen tuotu mitali välillä 1981-1989. Mitalijoukkueiden osuusjärjestykset löytyvät esim. täältä: https://www.suunnistusliitto.fi/tilastot/suunnistus/suunnistuksen-sm-mitalistit-1980-1989/



1989

Koulujenvälisessä 800-m viestissä aloitusosuus aikaan 2:23. Ensimmäisen kiekan aloitin himppusen liian kovaa 1:04 ja vauhti hyytyi rutkasti, toinen kiekka 1:19. 

1990

Cooper-testissä Oulu-hallissa rospuuttoaikaan 3485 m.

1991

Ensimmäinen maraton. Vuoden 1991 Kempele-maratonilla lähtöpaikka oli Sarkkirannan urheilukeskuksessa ja reitti juostiin käymällä edestakaisin kaksi kertaa Äimäraution suunnalla.  Vauhdinjako ei ollut vielä tuttua - katsoin kellosta ensimmäisen kilometrin ajaksi 3:35. Kympin kohdalla tuntui vielä ihan hyvältä, väliajan ollessa hieman alle 39 minuuttia. Kolmenkympin kohdalle juoksuvauhti hidastui tasaisesti uupumuksen ja jalkojen kipeytymisen takia. Koetin silti pusertaa nuoruuden innolla. Naapurin tuttu ikämies meni ohi ja ehdotti peesiä. Ei puhettakaan. Jalkoja alkoi kramppaamaan ilkeästi. Taiteilin seuraavat kymmenen kilometriä välillä kävellen pylväänväli kerrallaan ja yritin pysytellä tajuissani. Neljänkympin kohdalla pakottauduin taas juoksemaan ja sain pikku loppukirinkin aikaiseksi. Ensimmäisen maratonin ajaksi tuli 3.23.11. https://kempelemaraton.net/vanha_sivusto/kempelezmaraton/tulokset/1991/

1992

Osallistuin Simon Kiri -maratonille ex-tempore ollessani viikonloppuvapaalla varusmiespalveluksesta. Juoksin melkein tasavauhtia 35 kilometrin kohdalle ja siitä hiukan hidastaen maaliin. Olin pitkään kisan neljäntenä mutta reitin loppupuolella tapahtumaa seuraava isäntämies otti piipun suustaan ja tokaisi: "siellä kaverilla kramppaa jalat, saat kohta kiinni". Tulin kolmanneksi ajalla 3.15.28.

2000

Juoksin Oulu-maratonilla toistaiseksi parhaan kokomaratonin aikaan 3.08.45.  En tehnyt sen ihmeempää maratonharjoittelua mutta  olin vuotta aiemmin laihduttanut tuntuvasti ja lisännyt lenkkeilyä. Myös itse Oulu-maratonille sattui kolea kevätilma joka sopi minulle. Tapahtuma juostiin neljänä yhtäpitkänä lenkkinä Oulujoen reunoja myötäillen. Pysyin kolmea tuntia tavoittelevassa porukassa niitä näitä jutellen 35 km kyltille asti mutta sitten vauhti alkoi hidastua vaivihkaa.



2009

Osallistuin ensimmäistä kertaa 24-tunnin juoksukisaan Kaustisilla. Sain kerättyä 165.800km, eli yli 100 mailia, ihan ok ensikertalaiselle. Vauhtini hiipui 15 tunnin kohdalla kävelyksi mutta sain taas juostua kisan lopussa jonkin verran. Samana vuonna osallistuin muutamaan lyhyempään ultrakisaan myös. Seuraavana talvena minusta tehtiin koko aukeaman juttu Kaleva-lehteen, tuohon laatujournalismin arvostetuimpaan ja laajalevikkisimpään julkaisuun.

2010

Paransin hieman 24-tunnin tulosta Kaustisen kisassa heinäkuun lopulla. Paremmalla vauhdinjaolla sain kasaan 170.840 km.

2011

Osallistuin ensimmäistä ja viimeistä kertaa 48-tunnin non-stop juoksukisaan, kun ensimmäinen sen lajin kisa järjestettiin Suomessa. Pääsimme jopa kymppiuutisten loppukevennykseen. Sää Kaustisella oli hankala, mutta ensimmäiset 24 tuntia menivät yllättävän hyvin. Jalkojen ja vatsan kanssa oli toki ylä- ja alamäkiä kuten tavallista mutta puoliväliin mennessä olin saanut 175 kilometriä kokoon. Olo tuntui ihan hyvälle kun menin vaihtamaan uudet vaatteet ja syömään vähäsen. Sitten palasin radalle ja yritin jatkaa juoksua. Se oli täysi katastrofi. Hyvä kun pystyin kävelemään, ja satoi niin rankasti että olin ihan jäässä. Kiertelimme syviä vesilätäköitä joita reitti oli täynnä. Kolmannenkymmenenneljännen tunnin kohdalla tulin järkiini ja otin aikalisän. Vaihdoin vaatteita ja söin vähäsen, taisin vetää 400 mg buranan siinä sivussa, ja otin parin tunnin torkut. Kun heräsin, joka paikkaa särki. Pääsin kuitenkin radalle ja ensin kävelin, mutta mutta koska sekin sattui, yritin joka kierroksella juosta hiukan. Kohta juoksinkin jo melkein pysähtymättä tehden muutaman nopeimman kierroksen ihan kisan lopulla. Tulin kilpailussa toiseksi kokonaistuloksella 295.567 km. Maailmanlistalla tulos oli sinä vuonna kolmaskymmeneskolmas - ei huonosti ensikertalaiselle. Vieläkin muistan lämmöllä kun maaliintuloa Etelä-Suomesta asti seuraamaan tulleet Mikael Heerman, Juha Jumisko ja Seppo Leinonen kävivät kättelemässä maassa istuvat mittamiehiä odottavat kilpailijat.

2012

Paransin vielä hieman 24-tunnin virallista tulosta Onnin kierroksella raskaan lämpimissä olosuhteissa tulokseen 174.300 km. Tämä oli tosin vähemmän kuin edellisen vuoden 48-tunnin kisan väliaika mutta kelpo suoritus siitä huolimatta.

2013

Osallistuin NUTS Karhunkierros 80 km polkujuoksun pilottitapahtumaan toukokuussa. Piskuinen osallistujajoukko oli monipuolinen ja tunnelma rento, jopa lähtö meinasi unohtua. Ilma oli kuuma mutta otin riskin ja lähdin liikkeelle pelkkää pullovyötä kantaen. Alkumatka menikin nopeasti lämpimänä kesäaamuna. Sitten alkoi tulla hiukan liiankin kuuma, kesä oli aikaisessa. Oulangan luontokeskuksella tein arviointivirheen ja otin silti vain pari pullollista nestettä seuraavalle lähes kolmenkymmenen kilometrin etapille. Juomathan siiinä loppuivat ensimmäisen viiden kilometrin aikana. Jussinkämpän lähellä olisi kai ollut jossain lähde, ei löytynyt. Järjestäjien Heikki sattui kävelemään vastaan ja antoi puoli pulloa vettä omistaan. Lisäksi pummasin vaeltajakaksikolta melkein koko termospullollisen kuumaa Hart-Sport juomaa. Viimeinen etappi Juumasta Rukalle oli kaikkein vaikein.  Ensimmäinen suonenveto reisiin tuli loivassa alamäessa kun astuin vähän huolimattomasti vinolle kivelle. Sen jäleen makailin tuon tuostakin selällään maassa kivusta huutaen. Kukaan ei kuullut. Maalin asti pääsin mutta rankkaa oli, aikaa kului hieman alle 13 tuntia. Voitin kisan. Maalissa odotteli Koillis-Sanomien reportteri ja teki pikaisen haastattelun, en tiedä julkaistiinko sitä koskaan.

2014

Lähdin Lahtosen Tommin pariksi rogainingin 24-tunnin SM kisaan Hailuotoon kiinnostuttuani lajista hieman aiemmin. Rogaining eli vaellussuunnistus vaatii kestävyyttä ja suunnistustaitoja joten ajattelin että voisi sopia minulle. Kisan alku meni hyvin kesäsateisessa kisassa, loppumatkasta vaatetukseni puutteet alkoivat selvitä ja kuntoni pettää joten olin vähän sitten jarruna. Tulimme kokonaiskisassa kuitenkin kolmanneksi, veteraanisarjassa olimme paras joukkue. Ihan hauska kokemus.

2015

Paransin hieman NUTS Karhunkierros 80 km tulosta aikaan 11:54:19 h. Pikkukisa oli jo kasvanut suurtapahtumaksi. Sinä vuonna osa porukasta harhautui väärille reiteille, myöhempinä vuosina reittimerkintöjä tehostettiin huomattavasti.

2016

Osallistuin pitkästä aikaa 24-tunnin juoksukisaan Kokkolassa. Puolikuntoisena kipeällä kantapäällä sain läntystettyä 165.342 km, kisassa oli mukana tutustumassa pari tuttua polkujuoksijaa, joten jäi sikäli mukavasti mieleen.

2017

Suomen satavuotis-juhlavuonna juoksin facebookissa kerätyn porukan mukana 30 päivässä Nuorgamista Helsinkiin 1369 km matkan, päivämatkojen vaihdellessa 43 ja 56 kilometrin välillä. Jokainen päiväetappi oli virallinen maraton johon sai osallistua myös sellaisenaan. Minulle kertyi siis kolmenkymmenen maratonin putki. Tästä ehkäpä toistaiseksi kovimmasta suorituksesta yhteenveto täällä: https://miksikukaanjuoksisi.blogspot.com/2017/08/valmista-tuli-yhteenveto.html

2018

Pääsin läpi NUTS Karhunkierros perusmatkan kisan eli hieman yli satamailisen polkukisan ajassa 35:01:24 h, yksityiskohtainen raportti täällä: https://miksikukaanjuoksisi.blogspot.com/2018/05/sata-mailia-koillismaan-korpea.html

2019

Juoksin yksin ilman minkäänlaista huoltoapua Suomen itärajalta Raatteen kylästä Pohjanlahden rantaan Ouluun noin 234 kilometrin matkan. Kuljetin tarvittavat juomat, ravinnon, ja muut varusteet kolmirattaisissa lasten ulkoiluttamiseen tarkoitetuissa juoksurattaissa. Aikaa reitillä kului 40:58:00 h. Pääsin jopa paikallisradion haastatteluun, joka löytyy Yle Areenasta. Matkakertomus: https://miksikukaanjuoksisi.blogspot.com/2019/07/voiko-suomen-halki-juosta-yksin-idasta.html

2020

Juoksutapahtuma Paavo Nurmi Challenge: Helsinki-Turku noin 165,5 kilometriä maantiereittiä pitkin. Aika 22:56:58 h. Raportti: https://miksikukaanjuoksisi.blogspot.com/2020/07/paavo-nurmi-challenge.html

 

Entäpä sitten?

Katsellaan...





Kommentit

  1. Mukava lista varsin kovista saavutuksista. Noita on kiva jo viiskymppisenäkin muistella :=) Ja lisääkin ehtii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tuossahan limittyy kolme eri elämänvaihetta: suunnistaja, maratoonari ja ultrajuoksija. Kaikki nämä toki jollain tasolla vielä harrastuksissa mukana.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit