Saavuimme vaimoni Sadun kanssa lähtöpaikalle Olhavaan hyvissä ajoin. Paikalla oli jo toinen etappijuoksija Juha Kemiläinen huoltajaksi tulleen vaimonsa kanssa. Aurinko paistoi aamusta pilvettömältä taivaalta, mutta pieni tuulenvire viilensi ilmaa sopivasti.
Päivän teemana oli Sadun ensimaraton. Mitali annettiin kouraan jo lähdössä joten luottamus läpipääsyn osalta oli luja. Kun lähtökello kilahti juoksimme alussa hetkisen reippaammin ja hidastimme sitten sopivaan matkavauhtiin. Matka eteni mukavasti jutellen ja reissun alkupäivien tapahtumia kerraten. Toinen etappijuoksija katosi horisonttiin muttei se meitä haitannut, etenimme rauhassa ja pidimme kunnon tauot. Teemu huolsi minun lisäkseni myös Satua nuudeleiden ja kahvin muodossa mistä suurkiitos.
Iin pyöräteillä sekosimme hieman reittimerkinnöissä ja siirryimme maantien laitaan. Olisi siellä jossain mennyt pyörätie vielä jonkin matkaa muttei häthätää löytynyt.
Sadulla oli nesteytys kohdallaan ja niinpä hän pääsi käymään pusikossa useammin kuin kerran. Tuli tavaksi että menin eteen vähän niin kuin näkösuojaksi jos tarve ilmeni. Taisimmepa Iin jälkeen koikkelehtia aukean pellon laidassakin samalla asialla ja minä väitin asiantuntevasti että ei kukaan varmaan huomaa kun seison tässä näkösuojana...
Kellon kohdalla Veli-Matti Kulla yhytti meidät ja saatteli polkupyörällä useita kilometrejä tarjoten myös huoltoapua jos olisi ollut tarpeen. Hän on minulle työelämästä tuttu kovakuntoinen maratoonari, jolle selkä on tuottanut aika-ajoin ongelmia. Veli-Matti saatteli myöhemmin huomaavaisesti myös Mariannaa hänen ollessaan samoilla hoodeilla.
Työtoverini Petri ja hänen puolisonsa Jaana olivat maalissa meitä vastassa. Petri oli sitä mieltä että vaihdoimme kävelystä juoksuun heti kun maalilippu näkyi. Höh. Meillä oli vain ennalta suunniteltu pikku kävelypätkä siinä. Matka oli noin 45 kilometriä jonka Satu juoksi aikaan 6:45:00. Minä tulin samaa vauhtia mukana.
Juoksun jälkeen Satu pääsi Teemu hierontapöydälle. Siinä työtä tehdessään Teemu koetti houkutella Satua juoksemaan lisää etappeja, tai ainakin katsomaan maaliintuloa Senaatintorille.
Koskisen Pasiltakin tuli jälkeenpäin Sadulle onnittelut ensimmäisestä maratonista. Hän oli ollut seikkailemassa jossain hieman kauempana kairassa.
Kuvia, sekä omia että luvan kanssa lainattuja (kiitos Janne, Markku, Heli, Rebekah):
 |
| Lähtöselfiessä uusi kasvo mukana |
 |
| Kemiläinen ja Saksalainen |
 |
| Ilveksen Miäs huollossa |
 |
| 11 kilometriä Ouluun ?? |
 |
| Iijoki |
 |
| Huoltopojat saivat liituja |
 |
| Kuskit Perttu ja Jani söpöilemässä |
 |
| Erään pariskunnan maaliintulo |
Kommentit
Lähetä kommentti