Keskiviikkoaamu käynnistyi jyrkällä ylämäellä ja jatkui mutkaisena ja kapeana tienä halki Luhangan. Janne hyökkäsi ylämäkeen kunnioitettavalla vauhdilla kaksi Mikkoa perässään joten jäimme melkein heti Helin kanssa kaksistaan. Muun porukan vauhti oli vakiintunut hitaammaksi. Tiellä oli varsin vähän liikennettä mutta yksi vaaratilanne siellä tapahtui: asuntovaunu vetoautoineen suhahti vastaan rengas valkoisen viivan päällä. Se meni tosi läheltä vaikka väistimmekin pientareelle. Moottoripyöräilijät sensijaan väistivät kohteliaasti vaikka pitivät vauhtia.
Vaarunvuorelta olisi ollut upea järvinäköala mutta näköalapaikalle meni parin kilometrin mittainen polku. Hetken päästä löytyi kuitenkin muuta kuvattavaa: omakotitalon pihalla oli mielenkiintoisia seinäkoristeita ja suloinen hauveli.
Hiljaisella maantiellä juostessa ehtii keskustella ummet ja lammet. Ultrajuoksun osalta sain tietää että Outi Siimes on palannut takaisin kisailemaan viime vuonna pitkän tauon jälkeen. Itse olin juossut Outin kanssa viimeksi Kaustisella 48 tunnin kisassa jossa hän teki naisten suomenennätyksen vaikka juoksi jalkateränsä kuralätäköissä todella huonoon jamaan ja joutui useaksi päiväksi sairaalahoitoon. Sen kisan jälkeen Outilla kesti kauan päästä hyvään juoksuvireeseen. Silloisesta kisasta minulla muistui mieleen Outin upeasti toiminut huolto: Tarja juoksi toisen vuorokauden aikana useita tunteja Outin rinnalla juomapullon ja eväiden kanssa kannustaen eteenpäin.
Toinen keskustelunaihe joka alkoi nostaa päätään oli arkeenpaluu. Mitenkähän esimerkikisi työelämään palaaminen sujuu kun päivittäisestä maratonin juoksemisesta ja sen jälkeisesti leirielämästä oli varkain muodostumassa tuttu elämäntapa? Minä sentään olin käynyt reissun keskivaiheilla neljä yötä kotona ja silti entinen arki alkoi tuntua joltain tosi etäiseltä. Voin vain kuvitella minkälaisessa juoksukuplassa elivät ne perheelliset osanottajat jotka olivat olleet koko kuukauden pois kotoaan ja työpaikalta.
Juoksukilometrejä kertyi lopulta 45 kappaletta johon saimme aikaa kulutettua 5:44:37. Siihen sisältyi vähän eilistä enemmän valokuvaustaukoja. Maaliintulon jälkeen palasimme lähimmän sillan luo vaikka Aikakoneen kapteeni Jani koettikin hoputtaa meitä kyytiin. Sillalla otimme pienet pirteät pomppukuvat, ihan vain osoitukseksi siitä että vielä sitä ollaan vetreässä kunnossa.
Sysmässä majoituimme viihtyisälle leirintäalueelle jossa oli myös uimaranta. Janne hyppäsi parin metrin korkuiselta lavalta uimahypyn, minulle riitti muutaman metrin pituinen uimalenkki.
Illan mittaan kävimme porukalla katselemassa Sysmän keskustaa ja syömässä Pizzeriassa. Harmittamaan jäi vain se että perhepizzaa ei suostuttu puolittamaan, muuten ilta meni mukavasti. Camping-alueen baarista kuului älämölöä myöhään yöhön kun Perttula ja huoltojoukot viettivät iltaa mutta minä pystytin telttani asuntoautomme toiselle puolelle ja laitoin tuttuun tapaan kuulosuojaimet korville. Sillä tavoin siirryin pikakelauksella seuraavaan päivään.
Kuvia, sekä omia että luvan kanssa lainattuja (kiitos Janne, Markku, Heli, Rebekah):
 |
| Osaatko nimetä nämä osat? |
 |
| Hauva omakotitalon pihassa |
 |
| Metsäkone työn touhussa |
 |
| Poikahuumoria huoltojoukkojen tapaan |
 |
| Avolouhos Luhangassa |
Pompputesti 45 kilometrin juoksun jälkeen
 |
| Paikallislehden haastattelussa |
|
|
|
 |
| Ryhmittyminen Camping-alueelle suoritettu |
 |
| Tytöt kuvaamassa Olavi Virran muistomerkkiä |
 |
| Edellisen kuvan ottaja |
 |
| Hitchcockin linnut pizzerian kuistilla |
 |
| Uimaranta ja hyppytornit illansuussa |
Kommentit
Lähetä kommentti