Etappijuoksijana tuli tällä kertaa mukaan Minttu. Hän on alunperin Ikurin tyttöjä ja saikin etapin ajaksi lainaan Ilveksen Miäs puseron. Reitin alku oli jälleen kivaa pikkutietä jossa ei ollut paljoa liikennettä. Ihan alussa ylitimme kauniisti ruostununeen rautasillan. Jäimme kuvaamaan sitä koko porukalla.
Ensimmäisessä huollossa pojat olivat laatineet yllätyksen: napatanssinumero kreppipapereita huiskuttaen. Se sulatti kyllä sydämet täysin.
Sää oli viileä ja poutainen ja vasta loppumatkasta nelostien varressa oli mäkisempää. Heli tuli minun vauhtiani pitempään kuin eilen mutta valitti yhä jalkakipua. Vastasin siihen että minäkin joudun juoksemaan jo niin matalalla askeleella että se on kuin hiihtämistä. "Koetapa sinäkin hiihtää jos jalka kestäisi sitä paremmin." Saimme hyvät naurut.
Reitin loppupuoliskolla saavuimme kuuluisaan Leskelän kylään ja ohitimme Suomen keskipisteen. Saavuin 43 kilometrin maaliin ajassa 5:14:00 ja sain kyydin kehuttuun Rosenbergin maatilamajoitukseen. Se oli todellakin upea paikka. Parasta antia oli hirsinen hyvällä maulla sisustettu päärakennus joka toimi majoittujien olohuoneena ja ruokailutilana. Siellä tuli vietettyä aikaa vähän pitempään ihan vaan sohvalla istuskellen. Vitsailinkin että tänne voisi yöllä hiippailla sohvalle vaikka nukkumaan.
Matkalla olimme ostaneet lohta ja perunoita sekä muita ruoka-aineita. Markku loihti niistä suuren kattilallisen oikeaoppista lohikeittoa maukkaalla reseptillä. Ai että oli hyvää. Viihdyimme pöydässä pitkään.
Kuvia, sekä omia että luvan kanssa lainattuja (kiitos Janne, Markku, Heli, Rebekah):
 |
| Juoksuposeeraus rautasillalla |
 |
| Napatanssia maantiellä |
 |
| Lehmä |
 |
| Markku taas mukana, sekä minä ja Saksanpoika |
 |
| Suomen keskipisteen tuntumassa |
 |
| Kiva tapa kannustaa juoksijaa, laitetaan oikein kyltti |
 |
| Suomen keskipiste |
 |
| Tarjoilua Rosenbergin "olohuoneessa" |
Kommentit
Lähetä kommentti